Varusteet/vaatetus

Ulkoiluvaatetuksen perustehtävän voi kiteyttää seuraavasti:

Pitää vaatteen käyttäjä kuivana ja ruumiinlämpötila jatkuvasti 37°C: ssa

Jotta vaate olisi mahdollisimmaan käyttökelpoinen vuoristossa, tulee sen lisäksi täyttää ainakin seuraavat vaatimukset:

  • joustavuus - Vaatetta tulee voida käyttää osana kerrospukeutumista, vaatteita on voitava lisätä tai vähentää yksitellen.
  • vedenpitävyys ja hengittävyys
  • nopea kuivuminen
  • kestävyys - Vatteessa käytettyjen materiaalien ja yksityiskohtien vetoketjut yms ) tulee olla ehdottoman kestäviä.
  • keveys - Jokainen gramma on kannettava itse.
  • monikäyttöisyys - Vaatteen tulee soveltua käytettäväksi mahdollisimman erilaisissa olosuhteissa.
  • liikevapaus - Kiipeilyvaate ei saa rajoittaa liikkumista.
Marmot Alpinist Climbing Jacket III

Marmot Alpinist Climbing Jacket III kuoritakki.

Vaatetuksen yhteydessä puhutaan usein nk. kerrospukeutumisesta. Siinä ideana on käyttää päällekkäin useita vaatekerroksia, joista kukin täyttää eri tehtävää. Näin yhdistelemeäälä kerroksia vallisevan säätilan mukaan, kiipeilijä on aina asianmukaisesti pukeutunut. Useimmiten erotetaan seuraavat kerrokset:

  • aluskerros( ns. base layer ) - tehtävänä on kuljettaa kehon erittämä hiki pois iholta ulompiin vaatekerroksiin.
  • lämmönerityskerros- nimensä mukaisesti kerroksen tehtävänä on tarjota suojaa kylmyyttä vastaan.
  • säänsuojakerros( kuorikerros, shell layer ) - tarjoaa suojaa sadetta ja tuulta vastaan.

Päähine

Päähineen tulee suojata kesällä auringolta ja kuumuudelta ja talvella kylmältä. Kesällä toimiva ratkaisu on ihan tavallinen lippalakki, mielellään hikinauhalla varustettuna. Erityisen aurinkoisella ilmalla ja etenkin jäätiköllä voi vielä käyttää huivia suojaamaan herkästi palavia niskaa ja korvia auringon säteiltä.

Talvella tuulenpitävä fleecepäähine on paras ratkaisu. Vedenpitävät Gore-Tex© -pipot ovat mielestäni Goren Windstopper© -kalvolla varustettuja malleja huonompia heikomman hengittävyytensä vuoksi. Kunnon sadetta vartenhan takissa on huppu.

Niin kutsuttu pankkirosvon huppu ( balaclava ) on kätevä olla matkassa liikuttaessa kovissa pakkasissa, jotta kasvot voidaan suojata. Jotain malleja voi lisäksi käyttää ohuehkona pipona lauhemmissa keleissä. Myös erilaiset kasvosuojukset suojaavat etenkin leukaa ja poskia paleltumiselta. Lisäksi hengitysilma kulkee niiden läpi, jolloin se lämpiää huomattavasti.

Nenäsuoja

Nenä palaa helposti, jolloin seuraukset ovat samat kuin muunkin palamisen yhteydessä. Monissa kunnollisissa aurinkolaseissa on erillinen läppä tarjoamaan suojaa nenälle. Mikäli sellaista ei ole, sen saa helposti konstruoitua pienestä kankaanpalasta.

Korvasuojus

Nenän tavoin korvat ovat erityisen alttiita palamiselle. Liina hatun alle on hyvinkin toimiva ratkaisu suojaamaan korvia ja niskaa.

Käsineet

Hanskoja tarvitaan suojaamaan kylmältä ja lisäksi kuljettaessa nk. neliveto päällä suojaamaan piikeiltä, kivien hankaumilta ja teräviltä kanteilta yms. Lumella hanskoja tarvitaan lämmittämään ja teräsköysillä varmistetuilla Via Ferrata -reiteillä hanskat ovat niin ikään hyvät olemassa. Eri aktiviteeteissä käsineeltä vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat melkoisesti. Muutamia yhteisiäkin ominaisuuksia toki löyty.

Käyttötarkoituksesta riippumatta käsineiden tulee olla kestävät ( eritoten kämmenosa ) ja mahdollisimman ohuet, jotta kartanluku ja/tai mahdollisten kiipeilyinstrumenttien käsittely sujuu. Käsineineet, joiden kämmenosa on ommeltu muotoon, ts. sormet ovat hiukan koukistettuina, helpottavat käsineet kädessä puuhastelua. Suurimmalla rasitukselle alttiiksi joutuu tavallisesti kämmenosa ja peukalo, jonka on hyvä olla vahvistettu. Tarttumisen helpottamiseksi kämmenosan tulee olla myös hyvin pitävää materiaalia. Mikäli kämmenen vahvike koostuu useammasta osasta, on käsine usein notkeampi, mutta vastaavsti riski saumojen kulumiseen ja rikkoutumiseen kasvaa. Joissakin jääkiipeilykäyttöön suunnitelluissa malleissa on lisäksi vahvike ja/tai pehmuste rystysessä.

Via Ferrata reiteillä kuljetaan kesäisin, jollin käsineiden pääasiallinen tehtävä on suojata käsiä teräsvaijereilta ja kallioon hankautumiselta. Lisäksi kunnolliset käsineet parantavat pitoa vaijerista. Jotta kiipeileminen kallio-otteilla onnistuisi, tulee hanskojen olla katkaistua mallia, jolloin sormien kaksi viimeistä nivelta jää vapaaksi. Pidettäessä kiinni vaijerista rystyset hankautuvat helposti vasten kalliota, minkä vuoksi kunnollisissa hanskoissa on kunnolliset vahvikkeet.

Mammut Snowbird kuorikäsineet

Gore-Tex©-kalvolla varustetut Mammut
Snowbird kuorihanskat.

Mikäli liikutaan kosteissa ja/tai lumisissa olosuhteissa käsineiden tulee ehdottomasti olla vedenpitävät. Tämän vuoksi useissa päällykäsineissä käytetään Gore-Tex© tms. kalvoa. Käsineistä on kuitenkin vaikea tehdä täysin vedenpitävät, koska niihin tulee väistämättä erittäin runsaasti saumoja, joiden kautta vesi saattaa päästä tunkeutumaan käsineeseen. Tämän vuoksi kintaat pitävät tavallisesti hieman hanskoja paremmin vettä. Jääkiipeilykäytössä vedenpitävät neopreenihanskat ovat kätevät varsinkin suhteellisen lämpimillä ja kosteilla kevätkeleillä. Kastuttuaan käsineen tulee luonnollisesti säilyttää mahdollisiman hyvin lämmittävyytensä ja kuivua nopeasti. Perinteinen villa ja etenkin fleece ovat tässä suhteessa käsineisiin hyvin soveltuvia materiaaleja. Kintaat ovat lämpimämmät kuin sormikkaat, mutta vastaavasti hanskat ovat näppärämmät.

Kerrospukeutumisen idea toimii hyvin myös käsineiden suhteen. Päällykerros pitää tuulen ja veden ja erilaisilla sisäkäsineillä voidaan säätää käsineiden lämpimyyttä. Lisäksi irrotettava sisäkäsine nopeuttaa ratkaisevasti käsineiden kuivaamista. Tällöin on myös mahdollista käyttää sisäkäsineenä hanskaa ja ulkokäsineenä lämpimämpää kintasta, jolloin tarvittaessa näppäryyttä otetaan päällykäsine pois. Erittäin kylmissä olosuhteissa hyvä ratkaisu on untuvakintaat, mutta ne ovat suurikokoiset ja melkoisen kömpelöt. Ainakin päällimmäisissä käsineissä tulee olla pitkät varret suojaamassa ranteita ja ne tulee mielellään voida kiinnittää takkiin, jolloin ne eivät pääse hukkumaan.

Fleecehanskat soveltuvat erinomaisesti käytettäväksi vedenpitävän kuoren alla. Mikäli aluhanskaa aiotaan käyttää myös yksistään kuivemmissa ja vähemmän kulutuskestävyyttä vaativissa olosuhteissa, tulee siinä olla suhteellisen korkea varsi. Lisäksi sekin tulee saada kiinnitettyä takkiin tai ranteeseen. Käytettäessä käsineitä yksistään, ovat tuulenpitävät mallit ( Gore Windstopper, Polartec Windblock jne. ) huomattavasti tavallista fleeceä lämpimämpiä. Sen sijaan veden ja tuulenpitävän kuoren sisässä sisähanskan tuulenpitävyydestä ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin, toinen kalvo vain hiostaa turhan päiten.

Kuori- eli säänsuojakerros

Säänsuojakerroksen tehtävänä on suojata sateelta ja tuulelta sekä johtaa hiki ulos. Tähän pyritään käyttämällä kalvoja ( esim. Gore-Tex ©) ja/tai erilaisia pintakäsiteltyjä kankaita. Useimmiten ideana on se, että mikroskooppisen pienet reiät päästävät hien ulos, mutta monin kerroin suuremmat sadepisarat pysyvät ulkona. Tästä periaatteesta poiketen Sympatex pyrkii samaan päämäärään kemiallis-sähköisesti.

Marmot Alpinist Climbing Jacket III

Marmot Alpinist Climbing Jacket III -3-kerroskuoritakki.

Nykyiset materiaalit ovat täysin vedenpitäviä. Tästä huolimatta on mahdollista, että vettä pääsee vaatteeseen saumojen, taskujen vetoketjujen ja hupun kautta. Tämän vuoksi vaatteen leikkauksella, saumojen ompeleilla ja etenkin niiden teippauksella on suurta vaikutusta vaatteen lopullisen vedenpitävyyteen. Hyvänkin kuorivaatteen pintakangas vettyy pitkään jatkuvassa kovassa sateessa märäksi, minkä vuoksi vaate tuntuu epämiellyttävän kostealta paljasta ihoa vasten, vaikka vesi ei pääsekään kalvon läpi. Lisäksi vaatteen hengittävyys on sateella, jolloin hengittävyyttä kipeimmin tarvittaisiin kaikkein huonoimmillaan. Lisäksi tällöin kondensiovettä muodostuu kaikkein eniten.

Yleistä

Hengittävyys ja vedenpitävyys

Hengittävyys

Hien on kuljettava kaikkien vaatekerrosten läpi, jotta iholla olisi kuiva tunne. Hiki luonnollisestikin haihtuu parhaiten, jos haihtumista vaikeuttamassa ei ole mitään esteitä, eli jos hikoaa kannattaa ensimmäiseksi vähentää vaatteita. Puuvilla vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvin hikeä kuljettavalta materiaalilta. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä sen sijaan, että kuljettaisi hien eteenpäin, se imee sitä itseensä kuin pesusieni. Hien kuljettamiskyky on erityisen tärkeää alusvaatteissa ja puseroissa. Puuvilla ei sovellu käytettäväksi retkeilyvaatteissa, ei etenkään tempoltaan kovempaan ( hikoilua aiheuttavaan ) liikkumiseen.

Myytti vedenpitävyys

Leikkaus
Vetoketjut, kaulus ja taskut ovat kaikki mahdollisia reittejä vedelle päästä sisään vaatteeseen. Jotta mahdollisimmat hyvä vedenpitävyys saavutettaisiin täytyy ne kaikki suojata. Vetoketjujen suojauksessa tehokkain ratkaisu on kaksi listaa, jotka muodostavat eräänlaisen vesirännin, jota pitkin vesi valuu ulos vaatteesta.
Saumat
Korkealaatuisissa ulkoiluvaatteissa saumat teipataan, jolloin muodostuu vesiränni.
Kondenssivesi
Päällykangas kastuu sateella, mikä johtaa hengittävyyden huononemiseen. Tästä seuraa hien kerääntyminen vaatteen sisälle. Tehokas tuuletus ( mm. kainalovetoketjut ) vähentävät kondenssiveden muodostumista.
Fyysiset tekijät
Repun viilekkeiden luoma lämpö ja sade voivat yhdessä saada aikaan sen, että kosteus "painuu" vaatteen läpi

Kaksi- ja kolmikerroslaminaatit

Kuorivaatteen kangas on tavallisesti ns. ripstop kangasta, jossa on muutaman millin välein varsinaista kangasta vahvempia kuituja, joiden tarkoituksena on tukevoittaa kangasta ja taata parempi repeytymislujuus. Näin vaatteeseen tulleet pienet reiät eivät repeä aina vain suuremmiksi. Mahdollisimman hyvän vedenpitävyyden takaamiseksi monen valmistajan takkien pintakangas on vielä käsitelty vettä hylkiväksi.

Säänsuojakerroksen on oltava myös kestävä. 3-kerroslaminaatit ovat useimmiten kestävämpiä kuin 2-kerroslaminaatit ( koska tällöin vuorikangas ei hankaa kalvoa vasten ), minkä vuoksi niitä käytetään eritoten vahvikkeina kulutukselle ertyisen alttiissa paikoissa kuten olkapäillä ja hihan suissa. Eri laminaattien rakenne on selostettu yksityiskohtaisemmin täällä. Erityisen kovaan käyttöön tarkoitetut vaatteet on kokonaisuudessaan valmistettu kolmikerroslaminaatista. Kestävyyden ohella kolmikerroslaminaatti on kaksikerroslaminaattia kevyempää, koska erillistä vuorikangasta ei tarvita lainkaan. Lisäksi vaatteen sisäpinnalle tiivistynyt kosteus ( kondensiokosteus ) on helppo poistaa yksinkertaisesti ravistamalla. Edellisistä seikoista johtuen useimmat kovaan kiipeilykäyttöön tarkoitetut vaatteet onkin valmistettu kolmikerroslaminoiduista kankaista. Kolmikerroslaminaatista valmistetut vaatteet ovat useimmiten kaksikerrosvalmisteita kalliimpia.

Vetoketjut

Vetoketjun alapuolella tulee olla vedeltä suojaava lista ja/tai päällä kaksinkertainen lista, joista alempi lisäksi taittuu kaksinkerroin muodostaen näin vesirännin ( tippalista ). Vetoketjujen tulee olla laadukkaat ja niissä on hyvä olla jatkot, helpottamaan niiden käyttöä käsineet kädessä. Japanilainen YKK on saavuttanut vetoketjuissa lähes monopoliaseman, muita kunnollisia merkkejä ovat ainakin Opti ja Salmi. Kunnolliset vetoketjut eivät saa jatkuvasti jumittaa kankaaseen. Kaksisuuntainen vetoketju on kätevä säätelemään tuuletusta ja kiipeilyvaljaiden kanssa.

Muutamissa malleissa on alettu käyttää vedenpitäviä vetoketjuja, ratkaisut on kopioitu sukelluspuvuista. Näin päästään eroon vetoketjujen suojaustarpeesta, jotka tekevät niiden käytön työlääksi. Toisaalta vedenpitävät vetoketjut ovat ainakin toistaiseksi kallita ja raskaita käyttää, joten ainoastaan muutama merkki käyttää niitä.

Vahvikkeet

Vahvikkeita käytetään kulutukselle erityisen alttiissa paikoissa kuten olkapäillä ja kyynärpäissä ja hihan suissa, housuissa puolestaan polvissa, takamuksessa ja lahkeiden sisäpuolella. Vahvikkeena voidaan käyttää kevyemmissä malleissa normaalia 3-kerroslaminaattia tai corduraa. Rankkaan käyttöön tarkoitetuissa malleissa suosiota on saavuttanut sveitsiläisen Schoellerin kehittämä Keprotec® ja erilaiset kevlar-sekoitteet. Lisäksi joillakin valmistajilla on omat erikoisvahvat kankaansa.

Takit

Leikkaus

Leikkaus ei saa rajoittaa liikkumista. Usein kyynärpäät ja polvet ovat valmiiksi muotoon ommellut. Kiipeilyssä kurotellaan paljon ylöspäin, jolloin hihoilla on taipumus nousta jättäen ranteen paljaiksi. Tästä syystä kunnollisissa kiipeilytakeissa on erittäin pitkän hihat. Myös selkäosan tulee olla pitkä, jottei ristiselkä jää paljaaksi kumarruttaessa.

Takin pituus on toisaalta hieman kaksipiippuinen juttu mikäli tarvitaan kiipeilyvaljaita. Lyhyempi takki on tällöin mukavampi ja näppärämpi. Tällöin tarvitaan kuitenkin korkeanmallisia ( salopetit ) housuja. Useimmat käyttävät puolipitkää takkia.

Huppu ja kaulus

Huppu on yksi kuoritakin tärkeimmistä ominaisuuksista. Eri valmistajien huppujen toimivuudessa on yllättävänkin suuria eroja. Huppuja on kiinteitä ja irrotettavia malleja. Kiinteät pysyvät aina tallessa ja ne eivät muodosta vesitaskuja kuten kauluksen sisään piiloon taittuvat. Kuitenkin kiinteät huput saatavat lepattaa häiritsevästi tuulessa ja täyttyä sateella vedestä tai lumesta tuiskusäässä. Nämä ongelmat ovat vältettävissä, jos hupun saa irrotettua kun sitä ei tarvita. Kiinnitysmekanismi voidaan toteuttaa joko vetoketjulla tai neppareilla. Vedenpitävyyden kannalta hupun tulee kiinnittyä kauluksen ulkopuolelle. Vastaavasti huppu voi tällöin päästä hukkumaan. Kolmas periaatteellinen ratkaisu on kaulukseen piiloon rullattava huppu. Ne ovat useimmiten rakenteeltaan ja säädöiltään yksinkertaisia eivätkä seuraa pään liikkeitä hyvin.

Kovaan käyttöön tarkoitetuissa takeissa lienee tavallisin ( ja paras ) ratkaisu kiinteä huppu, jonka voi rullata kaulukseksi silloin, kun sitä ei haluta käyttää. Laadukkaissa konstruktioissa huput säädöt toimivat tällöin kauluksen säätöinä.

Hupussa tulee olla lippa suojaamassa silmiä sateelta ja lisäksi estämässä veden pääsy hupun aukosta sisälle takkiin. Joissakin malleissa lipan sisässä kulkee rautalanka, jolloin lipan muotoa on helppo säätää sään ja omien mieltymysten mukaiseksi. Langan haittapuolena on hankaloitunut pakkaaminen. Hupun kokoa tulee voida säätää, jotta huppu kääntyy pään mukana, mahdollistaen näin sivulle näkemisen. Hupun tulee olla sen verran väljä, että sen alle mahtuu kypärä.

Kauluksen tulee olla pehmustettu ja siinä tulee olla suoja ( useimmiten fleeceä ) suojaamassa leukaa ja huulia osumasta vetoketjuun. Kauluksen tulee olla varsin korkea, ja siinä on hyvä olla säädöt, jotta takin sisällä lämmin ilma ei pääse kiertämään kylmällä ja vastaavasti mahdollistamaan tuuletus lämpimämmällä säällä.

kainalovetoketjut

Kainalovetoketju

Kainalovetoketjujen tarkoituksena on tehostaa tuuletusta. Jotta ne täyttäisivät tämän tehtävän on niiden avoimena myös pysyttävä kunnolla auki. Tämän vuoksi kainalovetoketjun tuulisuojat tulee voida kiinnittää auki-asentoon esim. tarralla. Kahdensuuntaisilla vetoketjuilla varustetut mallit tarjoavat parhaat tuuletuksen säätelymahdollisuudet. Vesitiiviyden takaamiseksi on suojauksen oltava kunnollinen.

Taskut

Taskujen on oltava hyvin suojatut, jotta vesi ei pääsisi niiden kautta vaatteeseen. Vapaasti roikkuvat taskut ovat yleensä paremmin vedeltä suojassa kuin ulkokankaaseen kiinnitetyt. Karttataskuna kaikkein kätevin on nk. napoleon-tasku. Se on rinnassa oleva tasku, johon pääsee käsiksi avaamatta etuvetoketjua; seikka millä on paljonkin merkitystä

napoleontasku

Taskujen oikea lukumäärä on paljolti tottumuskysymys. Runsaat taskut mahdollistavat kaikenlaisten kiipeilypäivän aikana tarvittavien pikkutavaroiden ( naposteltava, huulirasva, kompassi jne. ) helpon ja nopean saatavuuden. Talvikäyttöä ajatellen takin sisällä on hyvä olla tasku juomapullolle, jolloin pullon saa lähelle vartaloa suojaan jäätymiseltä.

Kiristys

Kätevimmät ja mukavimmat kiristysnyörit ovat stoppareilla varustetut kuminauhat, jolloin säätö onnistuu yhdellä kädellä, mikä mahdollistaa takin säätämisen irrottamatta otetta hakusta tai köydestä. Useimmiten kiristysmahdollisuus on helmassa, vyötäröllä ja kauluksessa. Vyötärökiristysremmin on hyvä olla irrotettavissa, jolloin käyttö valjaat/reppu selässä on mukavampaa.

Resorit

Kuminauhalla ja tarrakiristyksellä varustetut hihansuut ovat kätevät haluttaessa kääriä hihat ylös. Toisaalta pelkällä tarrakiristyksellä varustetut hihansuut mahdollistavat paremman tuuletuksen esim. kesäkelillä käytettäessä kuoritakkia sadetakkina.

Kiinnityspiste hanskoille

Hanskojen tippuminen ei ole naurun paikka, etenkään jos ollaan liikkeellä pakkaskelillä. Niinpä takin hihoissa on hyvä olla kiinnikkeet, joihin hanskat voidaan kiinnittää. Mikäli tällaista ei ole, voi saman asian hoitaa kiinnittämällä hanskoihin pitkän kuminauhan, joka kulkee takin sisällä hanskasta toiseen. Toinen ratkaisu on hankoihin kiinnitetty kumilenkki, joka on kierretty ranteen ympärille.

Muut yksityiskohdat

Joissakin takeissa on kaksinkertaiset vetoketjut, jolloin yhteensopivalla vetoketjulla varustetun fleece-takin voi kiinnittää päällystakkiin. Tämä mukavoittaa arkikäyttöä, mutta kiipeilykäytön kannalta sillä ei ole juuri merkitystä. Hintaa ja painoa tuplavetoketjut kasvattavat jonkin verran.

Mammut Nuptse

Housut

Kuorihousuissa käytetään joko samoja kankaita kuin takeissakin, tai sitten yhtä pykälää kestävämpää mallia. Usein näkeekin kuorihousut valmistetun kokonaan samasta materiaalista, jota käytetään takin vahvikkeissa. Kestävyyden takaamiseksi kulutukselle alttiina olevat kohdat on hyvä olla vahvistetut. Useimmissa laadukkaissa housuissa onkin vahvistettu takamus, polvet ja lahkeensuut.

Leikkaus

Sama kestävyyden ja liikevapauden vaatimus, joka koski takkeja, pätee myös housuihin. Tämän varmistamiseksi lahkeiden tulee olla polven kohdalta muotoon ommeltu. Joissakin malleissa myös takamus on leikattu muotoon.

Kuorihousuja on sekä korkeita salopettimallisia haalarihousuja ja matalavyötäröisiä malleja. Haalarihousuja puolestaan on selllaisia, joissa korotusläppä on edessä ja sellaisia, joissa se on takana. Matalavyötäröistenkin mallien vyötärö on useimmiten hieman korotettu. Se kumpi perusmalli soveltuu omiin tarpeisiin ja mieltymyksiin paremmin, on lähinnä makuasia. Korkeat mallit suojaavat paremmin selkää ja ovat jonkin verran matalavyötäröisiä lämpimämmät. Ne myös vastaavasti lämpimällä ilmalla hiostavat enemmän. Korkeissa malleissa tulee olla pudotusluukku ( drop seat ), muutoin äkkiarvaamatta iskevä ripuli on normaaliakin ikävämpi yllätys. Valitsi Housuikseen sitten korkea tai matalavyötäröisen mallin, tulee housuissa mielestäni ehdottomasti olla kunnolliset henkselit.

Vetoketjut

Päällyhousuissa näppärin ratkaisu on sivulla läpi asti ulottuvat vetoketjut, jolloin pukeminen kengät ja jääraudat jalassa onnistuu ja tuuletusta voidaan tarpeen vaatiessa helposti järjestää, varsinkin jos vetoketjut ovat kahdensuuntaiset. Jatkot ( ne naruviritykset ) helpottavat huomattavasti vetoketjujen avaamista ja sulkemista hanskat kädessä. Itse vetoketjuun pätevät samat seikat kuin takissakin.

Lahkeet

Housuissa kuminauhan tulee olla erityisen tukeva ja lisäksi leveä, jotta housut pysyvät kunnolla paikallaan. On makuasia haluaako lahkeiden olevan resoreilla varustetut. Resorillinen malli suojaa paremmin tuulelta, resoriton vastaavasti mahdollistaa paremman tuuletuksen, mutta tarttuu vastaavasti helpommin oksiin tai jääraudan piikkeihin. Jonkinlainen kompromissi on tarranauhakiristys. Joissakin housuissa on lahkeeseen sisään rakennettu lumipussi, joka laskettelukäytössä on aivan ehdoton. Lumikiipeilyssä sen sijaan käytetään aina säärystimiöä, joita parhaatkaan lumipussit eivät korvaa. Tällöin lumipussi on kylmissä olosuhteissa ihan asiallinen tuplavarmistus, lämpimissä oloissa puolestaan turha hiostaja.

Vaellushousut

Aina ei tarvita ehdottoman vedenpitäviä ja suhteellisen lämpimiä kuorihousuja, vaan kesäkelillä riittää usein kunnolliset vaellushousut. Myös niiden tulee olla kestävät, mutta silti kevyet, ne tulee voida pakata pieneen tilaan ja niiden tulee kuivua nopeasti. Nämä sinänsä ristiriitaiset vaatimukset täyttävät parhaiten joko kokonaan tekokuiduista tai puuvilla / polyesteri -seoksesta valmistetut housut. Kestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä vahvikkeita polvissa, takamuksessa ja lahkeiden sisäpuolella. Kankaan elastisuus lisää liikevapautta. Leikkauksen tulee olla sen verran väljä, ettei se rajoita liikkumista, lisäksi pitkille kalsareille tulee olla tilaa. Vyötärön on hyvä olla korkeaa mallia, jolloin se ei mene päällekkäin repun lantiovyön kanssa. Taskujen lukumäärä ja lahkeensuiden resorit ovat makuasia. Lahkeet tulee voida kääriä ylös kuumalla ilmalla tai purojen ylittämistä varten.

Lämmöneristys

Lämmöneristyskerroksen tehtävänä on pitää yllä normaalia ruumiinlämpötilaa ja kuljettaa hikeä ulos. Lämmöneristyksen tulee olla riittävä ( optimaalinen ), ei maksimaalinen. Liika lämmöneristys johtaa erittäin voimakkaaseen hikoiluun, mistä seurauksena on vaatteiden kastuminen ja sitä kautta paleleminen. Erityisen tärkeää riittävästä lämmöneristyksestä huolehtiminen on taukojen aikana, tuulisella säällä ja nälän vaivatessa. Lämpötilan säätelemisen helpottamiseksi kannattaa ennemmin käyttää kahta ohuempaa kerrosta kuin yhtä paksua.

Ilma on paras lämmöneristäjä, se eristää lämpöä 20 kertaa paremmin kuin puuvilla ja 12 paremin kuin villa. Tästä seuraa että vaatteen lämmnöeristyskyky on sitä suurempi, mitä suurempi on vaatteen kyky sitoa itseensä ilmaa. Lämmin vaate on:

  • väljä
  • kaikki aukot suljettavia
  • tuulenpitävä
  • ilman on pysyttävä vaatteen sisällä

Fleece

Marmot Fleece

Fleece on erittäin ohutta polyesterikuitua. Esimerkiksi 10 km microfeeleceä painaa vähemmän kuin yhden gramman. Kuuluisin fleece-kankaiden valmistaja on Malden Mills, jonka tuotemerkki on Polartec-fleece, joita on useita paksuuksia, kaikkien yleisimmin käytetty laatu on Polartec 200, joka kuorivaatteen alla on jo melkoisen lämmin. Ohuempi Polartec 100 ja muut vastaavat laadut ovat puolestaan erinomaisia kuorivaatteen alla käytettäväksi hieman vähemmän kylmissä olosuhteissa. Erittäin kylmissä olosuhteissa useampi kerros on usein yhtä paksua parempi, koska tällöin mahdollisuudet lämmön säätelyyn ovat paremmat.

Fleece-vaatteet ovat kevyempiä kuin yhtä lämpimät villavaatteet, menevät pienempään tilaan, ovat kestävämpiä, imevät huomattavasti huonommin kosteutta, kuivuvat erittäin nopeasti ja johtavat paremmin hikeä, minkä syystä ne ovat paljolti syrjäyttäneet villan lämpökerroksena.

Tuuli ja vesi

Tuulta tai vettä normaali fleece ei pidä. Fleece vaatteista sadaan kuitenkin tuulenpitävät käyttämällä jotakin tuulenpitävää kalvoa ( esim. Gore Windstopper, Windbloc ) tai tuulenpitävää fleece-kangasta, kuten esimerkiksi Polartec 1000 tai Mountain Equipment Ultrafleece. Jotkut mallit ovat osittain tuulenpitäviä. Nämä tuulenpitävät fleecet ovat normaaleita reippaasti kalliimpia. Ainakin Mountain Equipmentilla on lisäksi vettähylkivä fleece-kangas, Aquafleece. Kuoriasun alla käytettäessä tuulenpitävistä malleista ei ole sanottavaa hyötyä, kuoriasu kyllä pitää tuulen. Tuulenpitävät fleecet hengittävät huonommin kuin normaalifleecet, jolloin ne toimivat lämmittävänä välikerroksena huonommin kuin halvemmat normaalifleecestä tehdyt vaatteet. Etuna on kuitenkin parempi mahdollisuus käyttää vaatetta ilman kuoriasua.

Lukuisia vaihtoehtoja

Fleecetakkeja on joka lähtöön ja hintahaitarikin on valtava. Ostopäätöstä tehtäessä tulee ottaa huomioon ensisijaisesti käyttötarkoitus. Leikkaukseltaan fleece-takkeja on monenlaisia; on rennon väljiä ja vastaavasti melko tiukasti vartaloa myötäileviä malleja. Lisäksi on erittäin hyvän liikevapauden tarjoavia tiukasti vartalonmyötäisiä Powerstrecth-fleecevaatteita. Väljät mallit ovat mukavia yksistään pidettäviksi, mutta kuoritakin alla käytettävän mallin tulisi olla leikkaukseltaan melko napakka. Hihojen pituus on ns. normaalikäyttöön tarkoitetuissa malleissa useimmiten kiipeilykäyttöä ajatellen auttamatta liian lyhyt. Joissakin malleissa on kulutukselle alttiissa paikoissa vahvikkeita. Kovempaan käyttöön tarkoitetuissa malleissa on lisäksi kainalovetoketjuja, yhdellä kädellä säädettäviä kauluksen ja helman kiristysremmejä, muotoon ommeltuja hihoja, peukalolenkkejä yms. yksityiskohtia. Vastaavasti hintaa niille kertyy jopa moninkertaisesti normaaleihin perusmalleihin verrattuna. vastaavasti käyttöominaisuudetkin ovat sitten paremmat, se ovatko ne hinnan vääretejä, jää jokaisen itsensä päätettäväksi. Monet fleece-takit voi yhdistää kuoritakkiin, jolloin ne toimivat vuorena.

Haglöfs Broad Peak

Untuvatakit

Untuvatakit ovat omimmillaan suuressa kylmyydessä mikäli ei liikuta paljoa. Kylmäsiltojen välttämiseksi untuvatakin tulee olla monikerrosrakenteinen ( esim. makuupusseista tuttu H-kanava ). Untuva menettää suuren osan lämmöneristyskyvystään kostuessaan, mistä syystä ulkokankaan tulisi olla vettä hylkivä ( esim. Gore Dryloft tai Drilite ). Untuvatakit pakkautuvat pieneen tilaan ja ovat kevyitä, mikä tekee niistä erinomaisia taukovaatteita. Suurissa korkeuksissa untuvavaatteiden käyttö myös varsinaisen kiipeilyn aikana tulee välttämättömäksi. Tällöin ilma on tyypillisesti kuivaa, jollloin kosteus ei ole yhtä suuri ongelma kuin alemapana. Kiipeilykäytössä untuvavaatteessakin on oltava kunnolliset vahvikkeet kulutukselle alttiissa paikoissa. Kaikkein arktisimmissa oloissa untuvaiset kokopuvut ovat suosittuja takki-housut -yhdistelmää pienemmän painonsa ja tilantarpeensä sekä paremman lämpimyytensä vuoksi.

Keinokuitutakit

Takeissa käytettäviä tekokuituja ovat vaikkapa makuupusseista tutut Polarguard 3D ja Liteloft. Tekokuidut eivät saman painoisena ole yhtä lämpimiä kuin untuva. Niiden etuna on kuitenkin parempi kosteuden kestävyys. Lisäksi ne eivät ole yhtä pulleita, mikä mahdollistaa kuoritakin käyttämisen keinokuitutakkien kanssa. Myös untuva-tekokuitu-yhdistelmätakkeja on olemassa.

Alusvaatteet

Alusvaatteiden ensisijaisena tehtävänä on siirtää hikoilun aiheuttama kosteus pois iholta ulompiin vaatekerroksiin. Näin iho pysyy kuivana, mikä lisää merkittävästi mukavuutta. Paidan kuivuminen sitoo lisäksi merkittävästi ihon erittämää lämpöä, jolloin vilu iskee nopeasti.

Vaikka erilaisilla käsittelyillä tietyn materiaalin ominaisuuksia voidaankin jalostaa merkittävästi, on kullakin materiaalilla silti tietyt perusominaisuudet, jotka toistuvat kaikissa kyseisestä materiaalista valmistetuissa asuissa. Käytetty materiaali vaikuttaa asun ominaisuuksiin erittäin ratkaisevasti.

Puuvilla on perinteinen ja arkikäytössä ihoa vasten miellyttävä luonnonmateriaali. Se kuitenkin imee itseensä runsaasti kosteutta ja kastuttuaan kuivuu hitaasti. Lisäksi se viilentää ihoa. Edellä mainituista syistä puuvilla ei ole erityisen sovelias materiaali käytettäväksi ns. urheilualusasuissa. Modernit tekokuidut ovatkin ( miltei ) taysin syrjäyttäneet puuvillan alusvaatemateriaalina. Ne ovat ratkaisevasti puuvillaa parempia kuljettamaan hikeä pois iholta. Lisäksi ne kuivuvat nopeammin, pakkautuvat pienempään tilaan ja ovat kevyempiä kuin puuvilla.

Tekokuiduista tavallisimmin käytetään polypropyleeniä ( PP ), polyesteriä ( PES ) ja polyamidia ( PA ). Näistä polyamidi on kulutuskestävyydeltään paras materiaali. Polyamidin tavoin sitä käytetään runsaasti sekoitekankaissa. Polypropyleeniä käytetään runsaasti urheilualusasuissa. Se ei ime käytännössä lainkaan kosteutta, minkä vuoksi se tuntuu kuivalta ihoa vasten.

Päästäkseen optimaaliseen lopputulokseen useat valmistajat yhdistelevät eri materiaaleja. Yhteistä tekokuiduille on erittäin vähäinen kosteuden imeminen. Niinpä ne ovat erinomaisia kuljettamaan kosteutta eteenpäin iholta. Joidenkin mielestä keinokuidut tuntuvat ihoa vasten kalseilta ja sähköisiltä. Tässä suhteessa eri tekokuitujen välillä on suuriakikin eroja. Jotkut tekokuidut alkavat haista voimakkaasti hikoilun jälkeen. Pesu ei auta kuin hetkellisesti. Tässä suhteessa villa on parempi materiaali, koska siinä olevat aminohapot puhdistavat itse itseään, jolloin hajusta selviää yleensä tuulettamisella. Tekokuituasujen tapauksessa hajuhaitat ovat yleensä sitä vähäisempiä mitä kuumemmassa vedessä asu voidaan pestä.

Päinvastoin kuin puuvilla, toinen luonnonmateriaali villa on joissakin olosuhteissa varteenotettava vaihtoehto keinokuiduille. Villa kykenee sitomaan itseensä erittäin runsaasti ilmaa, minkä vuoksi se on erinomainen lämmöneriste. Niinpä villaisia alusvaatteita käytetäänkin erityisen kylmissä olosuhteissa. Villa tuntuu kuivulta melkoisen kosteanakin ja se säilyttää suuren osan lämmöneristyskyvystään kastuttuaankin. Villa kuitenkin kuivuu hitaasti ja on huonompi hien kuljettaja kuin modernit tekokuidut. Lisäksi villan kulutuskestävyys ei ole samaa tasoa kuin hyvälaatuisten tekokuitujen. Jotkut kokevat villan kutittavuutensa vuoksi epämiellyttäväksi materiaaliksi ihoa vasten. Eri villalaaduista merinovillaa pidetään yleisesti parhaiten alusasuihin soveltuvana.

Alusasua käytetään myös yöasuna. Tällöin villa-asu on petollinen, koska se tuntuu kuivalta melko kosteanakin. Kosteus haihtuu yön aikana siirtyen makuupussiin, jolloin pussin lämpimyys kärsii. Mikäli käytetään keinokuitupussia, ongelma ei yleensä ole kovin paha, mutta untuvapussin yhteydessä se saattaa sitä olla.

Oli materiaali mikä hyvänsä on leikkaukseen syytä kiinnittää huomiota. Alusvaate ei saa rajoittaa liikkumista. Joustavat ja vartalonmyötäiset asut istuvat yleensä hyvin rajoittamatta liikevapautta. Vartalonmyötäinen asu kuivuu lisäksi löysää asua nopeammin. Hihojen ja lahkeiden tulee ehdottomasti olla riittävän pitkät. Ranteiden suojaaminen on tärkeää, koska sillä on ranteiden ohella vaikutusta myös sormien palelemiseen. Paras ratkaisu on peukalolenkki, jolloin ranne pysyy suojattuna myös kuroteltaessa. Myös vyötärön korkeus ja paidan helman pituus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Ehdottoman tärkeää on varmistua siitä, että selkäosa on riittävän pitkä, siten ettei selkä jää paljaaksi kumartuessa. Joustavat resorit puolestaan helpottavat hihojen käärimistä. Lisäksi kauluksen tulee olla korkeaa mallia, jotta myös kaula tulee suojattua kunnolla. Kauluksen napitus tai vetoketju parantavat merkittävästi tuuletusmahdollisuuksia, mikä puolestaan vähentää hikoilua.

Myös saumojen ompeleilla on suurta vaikutusta asun mukavuuteen. Limittäiset saumat ovatkin alusasuissa perinteista käännettyä saumaa paremmat. Erityisen kriittisiä ovat hartioiden seudun saumat, koska painavan rinkan kantaminen saattaa aiheuttaa hiertymiä, mikäli saumat ovat huolimattomasti viimeistellyt.

Koska vuorikiipeilyssä lämpötilat vaihtelevat voimakkaasti, tarvitaan vuoren eri osiin hyvinkin erilaista vaatetusta. Tästä syystä on painon säästämiseksi edullista jos alusvaatteita voi ( luetaan: kehtaa ) käyttää shortseina ja paitana vuoren alaosissa.