Kuori- eli säänsuojakerros

Säänsuojakerroksen tehtävänä on suojata sateelta ja tuulelta sekä johtaa hiki ulos. Tähän pyritään käyttämällä kalvoja ( esim. Gore-Tex © ) ja/tai erilaisia pintakäsiteltyjä kankaita. Useimmiten ideana on se, että mikroskooppisen pienet reiät päästävät hien ulos, mutta monin kerroin suuremmat sadepisarat pysyvät ulkona. Tästä periaatteesta poiketen Sympatex pyrkii samaan päämäärään kemiallis-sähköisesti.

Marmot Alpinist Climbing Jacket III -3-kerroskuoritakki.

Nykyiset materiaalit ovat täysin vedenpitäviä. Tästä huolimatta on mahdollista, että vettä pääsee vaatteeseen saumojen, taskujen vetoketjujen ja hupun kautta. Tämän vuoksi vaatteen leikkauksella, saumojen ompeleilla ja etenkin niiden teippauksella on suurta vaikutusta vaatteen lopullisen vedenpitävyyteen. Hyvänkin kuorivaatteen pintakangas vettyy pitkään jatkuvassa kovassa sateessa märäksi, minkä vuoksi vaate tuntuu epämiellyttävän kostealta paljasta ihoa vasten, vaikka vesi ei pääsekään kalvon läpi. Lisäksi vaatteen hengittävyys on sateella, jolloin hengittävyyttä kipeimmin tarvittaisiin kaikkein huonoimmillaan. Lisäksi tällöin kondensiovettä muodostuu kaikkein eniten.

Yleistä

Kaksi- ja kolmikerroslaminaatit

Kuorivaatteen kangas on tavallisesti ns. ripstop kangasta, jossa on muutaman millin välein varsinaista kangasta vahvempia kuituja, joiden tarkoituksena on tukevoittaa kangasta ja taata parempi repeytymislujuus. Näin vaatteeseen tulleet pienet reiät eivät repeä aina vain suuremmiksi. Mahdollisimman hyvän vedenpitävyyden takaamiseksi monen valmistajan takkien pintakangas on vielä käsitelty vettä hylkiväksi.

Säänsuojakerroksen on oltava myös kestävä. 3-kerroslaminaatit ovat useimmiten kestävämpiä kuin 2-kerroslaminaatit ( koska tällöin vuorikangas ei hankaa kalvoa vasten ), minkä vuoksi niitä käytetään eritoten vahvikkeina kulutukselle ertyisen alttiissa paikoissa kuten olkapäillä ja hihan suissa. Eri laminaattien rakenne on selostettu yksityiskohtaisemmin täällä. Erityisen kovaan käyttöön tarkoitetut vaatteet on kokonaisuudessaan valmistettu kolmikerroslaminaatista. Kestävyyden ohella kolmikerroslaminaatti on kaksikerroslaminaattia kevyempää, koska erillistä vuorikangasta ei tarvita lainkaan. Lisäksi vaatteen sisäpinnalle tiivistynyt kosteus ( kondensiokosteus ) on helppo poistaa yksinkertaisesti ravistamalla. Edellisistä seikoista johtuen useimmat kovaan kiipeilykäyttöön tarkoitetut vaatteet onkin valmistettu kolmikerroslaminoiduista kankaista. Kolmikerroslaminaatista valmistetut vaatteet ovat useimmiten kaksikerrosvalmisteita kalliimpia.

Vetoketjut

Vetoketjun alapuolella tulee olla vedeltä suojaava lista ja/tai päällä kaksinkertainen lista, joista alempi lisäksi taittuu kaksinkerroin muodostaen näin vesirännin ( tippalista ). Vetoketjujen tulee olla laadukkaat ja niissä on hyvä olla jatkot, helpottamaan niiden käyttöä käsineet kädessä. Japanilainen YKK on saavuttanut vetoketjuissa lähes monopoliaseman, muita kunnollisia merkkejä ovat ainakin Opti ja Salmi. Kunnolliset vetoketjut eivät saa jatkuvasti jumittaa kankaaseen. Kaksisuuntainen vetoketju on kätevä säätelemään tuuletusta ja kiipeilyvaljaiden kanssa.

Muutamissa malleissa on alettu käyttää vedenpitäviä vetoketjuja, ratkaisut on kopioitu sukelluspuvuista. Näin päästään eroon vetoketjujen suojaustarpeesta, jotka tekevät niiden käytön työlääksi. Toisaalta vedenpitävät vetoketjut ovat ainakin toistaiseksi kallita ja raskaita käyttää, joten ainoastaan muutama merkki käyttää niitä.

Vahvikkeet

Vahvikkeita käytetään kulutukselle erityisen alttiissa paikoissa kuten olkapäillä ja kyynärpäissä ja hihan suissa, housuissa puolestaan polvissa, takamuksessa ja lahkeiden sisäpuolella. Vahvikkeena voidaan käyttää kevyemmissä malleissa normaalia 3-kerroslaminaattia tai corduraa. Rankkaan käyttöön tarkoitetuissa malleissa suosiota on saavuttanut sveitsiläisen Schoellerin kehittämä Keprotec® ja erilaiset kevlar-sekoitteet. Lisäksi joillakin valmistajilla on omat erikoisvahvat kankaansa.

Takit

Leikkaus

Leikkaus ei saa rajoittaa liikkumista. Usein kyynärpäät ja polvet ovat valmiiksi muotoon ommellut. Kiipeilyssä kurotellaan paljon ylöspäin, jolloin hihoilla on taipumus nousta jättäen ranteen paljaiksi. Tästä syystä kunnollisissa kiipeilytakeissa on erittäin pitkän hihat. Myös selkäosan tulee olla pitkä, jottei ristiselkä jää paljaaksi kumarruttaessa.

Takin pituus on toisaalta hieman kaksipiippuinen juttu mikäli tarvitaan kiipeilyvaljaita. Lyhyempi takki on tällöin mukavampi ja näppärämpi. Tällöin tarvitaan kuitenkin korkeanmallisia ( salopetit ) housuja. Useimmat käyttävät puolipitkää takkia.

Huppu ja kaulus

Huppu on yksi kuoritakin tärkeimmistä ominaisuuksista. Eri valmistajien huppujen toimivuudessa on yllättävänkin suuria eroja. Huppuja on kiinteitä ja irrotettavia malleja. Kiinteät pysyvät aina tallessa ja ne eivät muodosta vesitaskuja kuten kauluksen sisään piiloon taittuvat. Kuitenkin kiinteät huput saatavat lepattaa häiritsevästi tuulessa ja täyttyä sateella vedestä tai lumesta tuiskusäässä. Nämä ongelmat ovat vältettävissä, jos hupun saa irrotettua kun sitä ei tarvita. Kiinnitysmekanismi voidaan toteuttaa joko vetoketjulla tai neppareilla. Vedenpitävyyden kannalta hupun tulee kiinnittyä kauluksen ulkopuolelle. Vastaavasti huppu voi tällöin päästä hukkumaan. Kolmas periaatteellinen ratkaisu on kaulukseen piiloon rullattava huppu. Ne ovat useimmiten rakenteeltaan ja säädöiltään yksinkertaisia eivätkä seuraa pään liikkeitä hyvin.

Kovaan käyttöön tarkoitetuissa takeissa lienee tavallisin ( ja paras ) ratkaisu kiinteä huppu, jonka voi rullata kaulukseksi silloin, kun sitä ei haluta käyttää. Laadukkaissa konstruktioissa huput säädöt toimivat tällöin kauluksen säätöinä.

Hupussa tulee olla lippa suojaamassa silmiä sateelta ja lisäksi estämässä veden pääsy hupun aukosta sisälle takkiin. Joissakin malleissa lipan sisässä kulkee rautalanka, jolloin lipan muotoa on helppo säätää sään ja omien mieltymysten mukaiseksi. Langan haittapuolena on hankaloitunut pakkaaminen. Hupun kokoa tulee voida säätää, jotta huppu kääntyy pään mukana, mahdollistaen näin sivulle näkemisen. Hupun tulee olla sen verran väljä, että sen alle mahtuu kypärä.

Kauluksen tulee olla pehmustettu ja siinä tulee olla suoja ( useimmiten fleeceä ) suojaamassa leukaa ja huulia osumasta vetoketjuun. Kauluksen tulee olla varsin korkea, ja siinä on hyvä olla säädöt, jotta takin sisällä lämmin ilma ei pääse kiertämään kylmällä ja vastaavasti mahdollistamaan tuuletus lämpimämmällä säällä.

kainalovetoketjut

Kainalovetoketjujen tarkoituksena on tehostaa tuuletusta. Jotta ne täyttäisivät tämän tehtävän on niiden avoimena myös pysyttävä kunnolla auki. Tämän vuoksi kainalovetoketjun tuulisuojat tulee voida kiinnittää auki-asentoon esim. tarralla. Kahdensuuntaisilla vetoketjuilla varustetut mallit tarjoavat parhaat tuuletuksen säätelymahdollisuudet. Vesitiiviyden takaamiseksi on suojauksen oltava kunnollinen.

Taskut

Taskujen on oltava hyvin suojatut, jotta vesi ei pääsisi niiden kautta vaatteeseen. Vapaasti roikkuvat taskut ovat yleensä paremmin vedeltä suojassa kuin ulkokankaaseen kiinnitetyt. Karttataskuna kaikkein kätevin on nk. napoleon-tasku. Se on rinnassa oleva tasku, johon pääsee käsiksi avaamatta etuvetoketjua; seikka millä on paljonkin merkitystä

Taskujen oikea lukumäärä on paljolti tottumuskysymys. Runsaat taskut mahdollistavat kaikenlaisten kiipeilypäivän aikana tarvittavien pikkutavaroiden ( naposteltava, huulirasva, kompassi jne. ) helpon ja nopean saatavuuden. Talvikäyttöä ajatellen takin sisällä on hyvä olla tasku juomapullolle, jolloin pullon saa lähelle vartaloa suojaan jäätymiseltä.

Kiristys

Kätevimmät ja mukavimmat kiristysnyörit ovat stoppareilla varustetut kuminauhat, jolloin säätö onnistuu yhdellä kädellä, mikä mahdollistaa takin säätämisen irrottamatta otetta hakusta tai köydestä. Useimmiten kiristysmahdollisuus on helmassa, vyötäröllä ja kauluksessa. Vyötärökiristysremmin on hyvä olla irrotettavissa, jolloin käyttö valjaat/reppu selässä on mukavampaa.

Resorit

Kuminauhalla ja tarrakiristyksellä varustetut hihansuut ovat kätevät haluttaessa kääriä hihat ylös. Toisaalta pelkällä tarrakiristyksellä varustetut hihansuut mahdollistavat paremman tuuletuksen esim. kesäkelillä käytettäessä kuoritakkia sadetakkina.

Kiinnityspiste hanskoille

Hanskojen tippuminen ei ole naurun paikka, etenkään jos ollaan liikkeellä pakkaskelillä. Niinpä takin hihoissa on hyvä olla kiinnikkeet, joihin hanskat voidaan kiinnittää. Mikäli tällaista ei ole, voi saman asian hoitaa kiinnittämällä hanskoihin pitkän kuminauhan, joka kulkee takin sisällä hanskasta toiseen. Toinen ratkaisu on hankoihin kiinnitetty kumilenkki, joka on kierretty ranteen ympärille.

Muut yksityiskohdat

Joissakin takeissa on kaksinkertaiset vetoketjut, jolloin yhteensopivalla vetoketjulla varustetun fleece-takin voi kiinnittää päällystakkiin. Tämä mukavoittaa arkikäyttöä, mutta kiipeilykäytön kannalta sillä ei ole juuri merkitystä. Hintaa ja painoa tuplavetoketjut kasvattavat jonkin verran.

Housut

Kuorihousuissa käytetään joko samoja kankaita kuin takeissakin, tai sitten yhtä pykälää kestävämpää mallia. Usein näkeekin kuorihousut valmistetun kokonaan samasta materiaalista, jota käytetään takin vahvikkeissa. Kestävyyden takaamiseksi kulutukselle alttiina olevat kohdat on hyvä olla vahvistetut. Useimmissa laadukkaissa housuissa onkin vahvistettu takamus, polvet ja lahkeensuut.

Leikkaus

Sama kestävyyden ja liikevapauden vaatimus, joka koski takkeja, pätee myös housuihin. Tämän varmistamiseksi lahkeiden tulee olla polven kohdalta muotoon ommeltu. Joissakin malleissa myös takamus on leikattu muotoon.

Kuorihousuja on sekä korkeita salopettimallisia haalarihousuja ja matalavyötäröisiä malleja. Haalarihousuja puolestaan on selllaisia, joissa korotusläppä on edessä ja sellaisia, joissa se on takana. Matalavyötäröistenkin mallien vyötärö on useimmiten hieman korotettu. Se kumpi perusmalli soveltuu omiin tarpeisiin ja mieltymyksiin paremmin, on lähinnä makuasia. Korkeat mallit suojaavat paremmin selkää ja ovat jonkin verran matalavyötäröisiä lämpimämmät. Ne myös vastaavasti lämpimällä ilmalla hiostavat enemmän. Korkeissa malleissa tulee olla pudotusluukku ( drop seat ), muutoin äkkiarvaamatta iskevä ripuli on normaaliakin ikävämpi yllätys. Valitsi Housuikseen sitten korkea tai matalavyötäröisen mallin, tulee housuissa mielestäni ehdottomasti olla kunnolliset henkselit.

Vetoketjut

Päällyhousuissa näppärin ratkaisu on sivulla läpi asti ulottuvat vetoketjut, jolloin pukeminen kengät ja jääraudat jalassa onnistuu ja tuuletusta voidaan tarpeen vaatiessa helposti järjestää, varsinkin jos vetoketjut ovat kahdensuuntaiset. Jatkot ( ne naruviritykset ) helpottavat huomattavasti vetoketjujen avaamista ja sulkemista hanskat kädessä. Itse vetoketjuun pätevät samat seikat kuin takissakin.

Lahkeet

Housuissa kuminauhan tulee olla erityisen tukeva ja lisäksi leveä, jotta housut pysyvät kunnolla paikallaan. On makuasia haluaako lahkeiden olevan resoreilla varustetut. Resorillinen malli suojaa paremmin tuulelta, resoriton vastaavasti mahdollistaa paremman tuuletuksen, mutta tarttuu vastaavasti helpommin oksiin tai jääraudan piikkeihin. Jonkinlainen kompromissi on tarranauhakiristys. Joissakin housuissa on lahkeeseen sisään rakennettu lumipussi, joka laskettelukäytössä on aivan ehdoton. Lumikiipeilyssä sen sijaan käytetään aina säärystimiöä, joita parhaatkaan lumipussit eivät korvaa. Tällöin lumipussi on kylmissä olosuhteissa ihan asiallinen tuplavarmistus, lämpimissä oloissa puolestaan turha hiostaja.

Vaellushousut

Aina ei tarvita ehdottoman vedenpitäviä ja suhteellisen lämpimiä kuorihousuja, vaan kesäkelillä riittää usein kunnolliset vaellushousut. Myös niiden tulee olla kestävät, mutta silti kevyet, ne tulee voida pakata pieneen tilaan ja niiden tulee kuivua nopeasti. Nämä sinänsä ristiriitaiset vaatimukset täyttävät parhaiten joko kokonaan tekokuiduista tai puuvilla / polyesteri -seoksesta valmistetut housut. Kestävyyttä voidaan parantaa käyttämällä vahvikkeita polvissa, takamuksessa ja lahkeiden sisäpuolella. Kankaan elastisuus lisää liikevapautta. Leikkauksen tulee olla sen verran väljä, ettei se rajoita liikkumista, lisäksi pitkille kalsareille tulee olla tilaa. Vyötärön on hyvä olla korkeaa mallia, jolloin se ei mene päällekkäin repun lantiovyön kanssa. Taskujen lukumäärä ja lahkeensuiden resorit ovat makuasia. Lahkeet tulee voida kääriä ylös kuumalla ilmalla tai purojen ylittämistä varten.