Köydet

Köysi on kiipeilijän turvaverkko, jonka tarkoituksena on pelastaa kun taidot eivät riitä tai alusta pettää. Toisen maailmansodan aikaan kehitetyt nylonköydet korvasivat epäluotettavat luonnonkuituituköydet. Nylon on joustavaa, äkkipysäyksen asemesta nylon joustaa jolloin osa putoamisenergiasta vaimenee köyden joustoon, jolloin varmistuksiin kohdistuu pienempi rasitus.

Mammut Flex Duodess

Erilaiset kiipeilyköydet

Nykyaikaisessa kiipeilyköydessä on joko samansuuntaisista tai kiedotuista nylonkuiduista (jopa 50 000 säiettä) muodostuva ydin, jonka ympärillä on tasainen, nylonista kudottu päällykerros, mantteli. Rakenteensa perusteella köysiä kutsutaan kernmantel-köysiksi. Eri tyyppiset köydet ovat perusrakenteeltaan pitkälti samankaltaisia, vaikkakin niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset poikkeavatkin ratkaisevasti toisistaan. Köysiä valmistetaan sekä joustavia (dynaamisia) että joustamattomia eli staattisia. Kiipeilykäyttössä käytettävien köysien tulee ehdottomasti olla dynaamisia, jolloin putoamisen yhteydessä köysi joustaa pehmentäen näin putoamisen aikaansaamaa iskua merkittävästi. Staattisella 80 kg:n kuormalla köysi joustaa 5-8 prosenttia, voimakkaassa putoamisessa huomattavasti enemmän. Staattisia köysiä (jotka nimestään huolimatta joustavat hieman, kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin dynaamiset köydet) käytetään laskeutumisessa ja kiinteinä köysinä rakennettaessa kiipeilyreittiä.

Erilaisten köysien käyttökohteita

köysi		tyypillinen käyttö
8  mm staattinen 8,8  mm dynaaminen 9  mm dynaaminen 10  mm dynaaminen 10,5  mm dynaaminen 11  mm dynaaminen 12  mm staattinen		kiinteät köydet retkikuntakiipeilyssä kaksoisköysisysteemin osana kallio- ja jääkiipeilyssä yksittäin helpohkossa jäätikkövaelluksessa yksittäin kaikissa kiipeilymuodoissa yksittäin kaikissa kiipeilymuodoissa yksittäin kaikissa kiipeilymuodoissa laskeutuminen, luolatutkimus ja pelastuskäyttö

Erilaiset köysityypit vasemmalta lukien: single-, twin- ja puoliköydet.

Köysityyppien merkinnät:
puoliköysi, singleköysi ja
twin-köysi.

Single-köydet

Normaali, yksinään käytettäväksi tarkoitettu köysi (single rope) on paksuudeltaan vähintään 9,5 mm. Tätä ohuemmat köydet (myös jotkut paksummat) on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä toisen köyden kanssa (kaksoiköydet). Sinkkuköydellä kiivettäessä varmistajan tehtävä on merkittävästi yksinkertaisempi kuin kahdella köydellä kiivettäessä. Myös varmistuksiin klippaaminen on helpompaa. Sinkkuköyttä käytetään etenkin urheilukiipeilyssä. Se soveltuu myös ainoaksi köydeksi laajan käyttöalueensa vuoksi.

Kaksoisköydet

Kahden köyden systeemin osana käytettävistä köysistä osa on puoliköysiä (half rope), joka tarkoittaa sitä, että köydet klipataan varmistuksiin vuorotellen, jolloin kukin köysi kulkee aina joka toisen varmistuksen kautta. Näin ollen kuhunkin varmistukseen kiinnitetään ainoastaan yksi köysi. Twin-köydet puolestaan (twin rope) klipataan molemmat kulkemaan jokaisen ankkurin kautta. Niitä siis käytetään kuten yksinkertaista köyttä. Puoliköyttä voidaan käyttää twin-köyden tapaan, mutta ei päinvastoin. Puoliköysien käyttö twin köysien tapaan ei kuitenkaan ole suositeltavaa reitin alkuvaiheessa, koska mikäli kiipeilijä tällöin putoaa, muodostuu varmistukseen ja kiipeilijään kohdistuva iskuvoima erittäin suureksi. Se millainen köysi kulloinkin on kyseessä, selviää köyden pään teippauksesta.

Käyttämällä kahta köyttä kasvaa mukana kannettavan köyden paino. Alppireiteillä tarvitaan kuitenkin usein ainakin kaksi köyttä, jotta kyetään laskeutumaan pidempiä matkoja kerralla. Tällöin kaksoisköydet ovat kevyempi ratkaisu kuin kaksi sinkkuköyttä. Jotkut tosin käyttävät sinkkuköyttä ja ohutta apuköyttä. Myös tämä systeemi mahdollistaa pitkät laskeutumiset ja köysisysteemin kokonaispaino on pieni. Lisäksi varsinainen kiipeily voidaan suorittaa sinkkuköydellä, jolloin itse kiipeily ja varmistaminen ovat yksinkertaisempia. Kaksoisköysillä kiipeileminen on myös hieman hitaampaa kuin sinkkuköydellä kiipeileminen.

Kahden köyden systeemillä saavutetaan kuitenkin joukko etuja:

• Etenkin jää- ja vuorikiipeilyssä kiipeilijä voi vahingoissa katkaista köyden tai vahingoittaa sitä jääraudan piikeillä tai hakuilla. Kahden köyden tapauksessa tällöin jää vielä kuitenkin jäljelle yksi ehyt köysi.
• Kallion terävät särmät voivat katkaista köyden. Kahden köyden leikkautuminen on epätodennäköisempää kuin yhden.
• Vuorireiteillä köysi voi jopa pudota.
• Poikkikuluissa kahden köyden avulla voidaan estää jälkimmäistä kiipeilijää mahdollisesti uhkaava heilahdusvaara putoamisen yhteydessä.
• Köysi voi myös katketa rasituksesta. Kahden köyden katkeaminen on käytännössä mahdotonta.
• Toista köyttä voidaan pitää tiukalla liidaajaan klipatessa toisdta köyttä. Näin ollen liidaajan pudotessa klippautilanteessa putoamismatka on pienempi käytettäessä kaksoisköysiä.

Puoliköyden käyttö on hankalampaa kuin twin köyden ja ne myös painavat enemmän. Niillä on kuitenkin puolellaan yksi etu, joka on niin merkittävä, että riittää syyksi käyttää puoliköysiä: kiivettäessä puoliköysillä kiipeilijä on klipannut varmistukseen ainoastaan toisen puoliköysistä. Niinpä pudotessa tämä yksi puoliköysi ottaa vastaan putoamisenergian. Koska puoliköysi joustaa erittäin paljon, tulee putoamisesta pehmeämpi niin varmistukselle kuin kiipeilijällekin. Tällä on ratkaisevaa merkitystä jääkiipeilyssä ja kiivettäessä luonnollisilla varmistuksilla, ts. aina kun on olemassa vaara, että varmistus saattaa irrota voimakkaan nykäyksen seurauksena. Sen sijaan urheilukiipeilyssä varmistuksina toimivat porahaat kestävät kyllä rajummankin nykäisyn. Twin-köydet tarjoavat muut kaksoisköysisysteemin edut, mutta iskuvoima kiivettäessä twin-köysillä on suurempi kuin puoliköysillä (myös suurempi kuin sinkkuköysillä). Tositilanteessa tilanne ei ole twin-köysille yhtä epäedullinen, koska köydet eivät kuitenkaan liiku aivan samassa tahdissa. Antamalla toiseen köyteen puolisen metriä löysää, ottaa tiukemmalla ollut köysi vastaan ensinykäisyn ja toinen köysi tulee peliin vasta ensimmäisen köyden venyttyä löysän verran. Tämä on haitallista köysille, koska ne hankautuvat toisiaan vasten, mutta varsinkin jää- ja vuorikiipeilyssä putoaminen on muutenkin kielletty. Niinpä vahingon sattuessa on parempi että varmistus pitää, vaikka se sitten tietäisikin köysien hylkäämistä.

Mikäli reitti mutkittelee, single- tai twin-köysillä kiivettäessä köysi etenee siksakkia varmistusten välillä. Köyden ja varmistusten välinen kitka hankaloittaa varmistusta ja liidaajaan kiipeämistä ja saattaa jopa irrottaa varmistuksia. Puoliköysillä saavutetaan suorempi köysilinja, jonka vuoksi myös kitka on merkittävästi pienempi.

Kaksoisköyttä voidaan käyttää yksinään jäätiköllä, koska railoon putoamisen yhteydessä putoaminen ei aiheuta köyteen likimainkaan samanlaista rasitusta kuin putoaminen kalliolta.

Erikoisköydet

Nykyisin valmistetaan lisäksi jos jonkinlaisia erikoisköysiä, esimerkiksi köyden kuori voi olla erivärinen eri päistä, jolloin käyttö kaksinkerroin on helpompaa, kun keskikohta on helppo löytää. Myös köysien manttelin vahvuus vaihtelee. Markkinoilla on pelkästään jääkiipeilyyn tarkoitettuja ultrakevyitä köysiä, joiden mantteli on harvakudoksinen ja ohut painon minimoimiseksi. Tällainen köysi ei kestä hyvin kalliokiipeilyssä tapahtuvaa hankausta kalliota vasten. Vastaavasti markkinoilla on myös köysiä, joiden mantteli on erikoisen vahva. Tällaiset köydet ovat tavallisesti melko painavia, mutta kestävät tavallisia köysiä paremmin kovaa käyttöä ja hankausta. Niinpä ne ovatkin tyypillisesti tarkoitettu kerhokäyttöön.

Köyteen kohdistuva rasitus

Fall Factor

Fall Factor on paras tapa ilmaista putoamisen rajuus, ts. se rasitus, jonka putoaminen aiheuttaa köydelle ja varmistuksille. Vaikka tuntuisi luonnolliselta ajatella, että pitkät putoamiset ovat rajumpia kuin lyhyet, näin ei aina ole. Pitkä putoaminen voi tuntua pelottavammalta, mutta olla silti köydelle vähemmän raju; putoamisen rajuus riippuu putoamismatkan ja putoamisen vastaanottavan köyden välisestä suhteesta. Muutoin pitkään putoamiseen liittyy toki enemmän vaaroja kuin lyhyeen, kiipeilijä voi helposti löydä itsensä kallioon, samoin iskeytyminen kallioon tai jäähän pitkän putoamisen päätteeksi saattaa aiheuttaa esimerkiksi nilkan tai polvien vammautumisen.

Kun köysi vaimentaa putoamisenergian, koko ulkona oleva köysi osallistuu vaimentamiseen, vaikkakin se osa köyttä, joka on kiipeilijän ja viimeisen varmistuksen välissä vastaanottaa hieman suuremman rasituksen kuin sen osuus ulkona olevan köyden pituudesta johtuen varmistuksessa olevan karabiinerin ja köyden välisestä kitkasta. Niinpä 10 metrin mittainen putoaminen on huomattavasti vähemmän rasittava köydenpituuden lopussa, kun köyttä on jo ulkona paljon, kuin samanmittainen putoaminen aivan köydenpituuden alussa.

Putoamismatkalla ei siten ole vaikutusta putoamisen rajuuteen, vaan putoamismatkan ja putoamista vaimentavan köyden suhteella. Tämä suhde on Fall Factor.

Fall factor 1

Fall Factor 1 testi

Yhden köydenpituuden reiteillä ei siten koskaan voi tulla yli Fall Factor yhden putoamisia (paitsi, jos varmistuspaikka on hyllyllä), koska maa pysäyttää putoamisen. Fall Factor 1:n suuruinen putoaminen voi siten tapahtua kahdella tavalla:

• Putoaminen varmistuspaikan tasolta ilman yhtäkään välivarmistusta.
• Viereisen kuvan tilanteessa, jossa kiipeilijä on kiivennyt yhtä korkealle viimeisen varmistuksen yläpuolelle, kuin on viimeisen varmistuksen ja varmistuspaikan välinen etäisyys.

Fall Factor 2

Normaalissa kiipeilyssä Fall Factorin teoreettinen maksimiarvo on siten 2 (Via Ferrata reiteillä voi esiintyä suurempia Fall Factoreita). Tällainen putoaminen voi tapahtua ainoastaan monen köydenpituuden reitillä kiipeilijän jatkaessa välivarmistuspoaikalta ja pudotessa ennen kuin on ehtinyt asentaa yhtään välivarmistusta.

On tärkeää erottaa Fall Factor ja putouksen pituus, koska verraten lyhyt Fall Factor kahden suuruinen putous tuottaa köyteen suuremman rasituksen kuin 20 metrin putoaminen pitkän köydenpituuden loppupuolella. Tämän vuoksi useiden köydenpituuden reiteillä ensimmäinen välivarmistus on asennettava välittömästi varmistuspaikalta lähtemisen jälkeen riippumatta siitä kuinka helppoa paikka on. Putoaminen suoraan varmistuspaikkaan voi aiheuttaa varmistuksen pettämisen, joka johtaa sekä kiipeilijän että varmistajan kuolemaan. Niinpä vaikka ko. paikan kykenisi kiipeämään silmät sidottuna yhdellä kädellä ja rullaluistimet jalassa, se ei oikeuta olemaan laittamatta välivarmistusta varmistuspaikan suojaamiseksi.

Iskuvoima (Impact Force)

Köyden vaimentaessa putoamista, se imee suurimman osan syntyvästi iskusta. Iskuvoima on se mitä jää jäljelle, ts. se voima joka välittyy kiipeilijään ja varmistuksiin. Niinpä köysi, jonka iskuvoima on alhaisempi,imee suuremman osa putoamisenergiasta kuin köysi, jonka iskuvoima on korkeampi. Täten kiipeilijään ja varmistuksiin kohdistuu pienempi rasitus, jolloin on todennäköisempää, että varmistukset pysyvät paikallaan. Varsinkin jää- ja vuorikiipeilyssä, sekä kalliokiipeilyssä, kun kiivetään luonnollisilla varmistuksilla, huomattavasti normiputousten lukumäärää tärkeämpi ominaisuus onkin iskuvoima (impact force).

Alhainen iskuvoima tarkoittaa turvallisuutta:

• Pienempi loukkaantumisriski
• Suurempi todennäköisyys, että varmistukset pitävät
• Pienempi rasitus varmistajalle

Varmistukseen kohdistuu miltei kaksinkertainen iskuvoima, koska sen täytyy kestää sekä putoavan kiipeilijän että putoamisen pysäyttävän varmistajan aiheuttama rasitus. Varmistajan aiheuttama rasitus on noin kolmasosan pienempi kuin putoavan kiipeilijän aiheuttama johtuen karabiinerin ja köyden välisestä kitkasta. Esimerkiksi jos köyden iskuvoima on 700daN, kohdistuu varmistukseen 1160 daNin iskuvoima Fall factor 2:n suuruisessa putoamisessa. vastaavasti jos köyden iskuvoima olisi 1200 daN, olisi saman putoamisen aiheuttama rasitus varmistukseen 2000 daN.

Normaalitilanteissa varmistaja kykenee pysäyttämään kaikki putoamiset miltei millä tahansa varmistustavalla, mutta joissakin tilanteissa köydet, joiden iskuvoima on suuri, lisäävät riskiä. Voimakkaiden (suuri Fall Factor) putoamisten yhteydessä on olemassa vaara, että varmistaja ei kykene pysäyttämään putoamista. Erilaisten varmistuslaitteiden tuottama jarruvoima on eistettty seuraavassa taulukossa. On huomattava, että kaksi ensimmäistä metodia ovat dynaamisia varmistuksia, jolloin köysi juoksee jonkin verran varmistuslaitteen läpi voimakkaissa putoamisissa.

Köysien testaus

UIAA (Union Internationale des Associations d'Alpinisme) hyväksyy kiipeilyköydet testattuaan niiden kestävyyden. UIAA on kehittänyt köysien jaon single, puoli- ja twin-köysiin. Samoin UIAA on kehittänyt normipudotustestin ja iskuvoimatestin. Lisäksi köysistä ilmoitetaan usein venymä ja paino per metri. Nykyisin eurooppalaiset standardit (EN - European Norms) tunnustetaan useissa maissa kelvollisiksi indikaattoreiksi kertomaan tuotteen soveltumisesta aiottuun käyttöönsä. Kiipeilytarvikkeiden osalta EN standardit peristuvät löyhästi UIAA:n standardeihin. Standardien ainoa ero, että EN standardit asettavat lisävaatimuksia koskien merkintää ja laadunvalvontaa. EN standardi dynaamisille kiipeilyköysille on EN892. Tuotteisiin, jotka täyttävät EN normit, tehdään hyväksyntää tarkoittava CE-merkintä.

Normipudotustestissä pudotetaan 80 kg:n painoa viisi metriä 2,8 metriä pitkään köyteen. Testin tulos on se määrä pudotuksia, jonka köysi vähintään kestää. Yksinkertaisen köyden tulee kestää vähintään 5 UIAA:n normipudotusta, jotta sitä saa myydä. Tavallisesti köydet kestavät 6-12 pudotusta. Köyden murtolujuus on 2 000 - 2 500 kg. Köysi on helppo tunnistaa päässä olevasta merkinnästä UIAA 1.

Kaksoisköysien (twin rope) murtolujuus (kaksinkertaisena) on 2 400 - 3 200 kg. UIAA:n normipudotuksia köydet kestävät tavallisesti kaksinkertaisiana 12-20. Puoliköysien (half rope) kestävyys ilmoitetaan yksinkertaisina, jolloin ne kestävät tavallisesti 6-10 normipudotusta. Tällöin pudotettava paino on kuitenkin pienempi (55 vs. 80 kg) kuin yksinkertaisten köysien ja twin-köysien testissä. Vaikka puoliköysillä kiipeiltäessä putoamistilanteessa iskun ottaa vastaan yksi puoliköysi, on testitilanteessa perusteltua käyttää pienempää painoa, koska yksi puoliköysi ei kestä kuin noin kaksi normipudotusta 80 kg:n massalla.

UIAA & EN892 vaatimukset dynaamisille köysille ovat seuraavat:

• Iskuvoima saa olla enintään 1200daN. Iskuvoima mitataan Factor 2:n putoamisella 80 kg:n massalla; 55 kg puoli ja twin-köysille).
• Köyden täytyy kestää minimissään 5 Fall Factor 2:n pudotusta em. massoilla.
• Venymä tasaisella 80 kg:n massalla saa single-köysillä olla maksimissan 8% ja puoliköysillä maksimissaan 10%.
• Köyden tulee soveltua solmimiseen. Tätä mitataan mittaamalla solmun sisähalkaisija kun solmuun kohdistuu 10 kg:n rasitus.
• Mantteli ei saa luistaa enempää kuin 40 mm vedettäessä 2 metrin köyttä viisi kertaa testilaitteen läpi.
• Merkinnöistä täytyy käydä ilmi köyden tyyppi (single, half, twin), valmistaja ja CE merkintä.

Nk. shokkikestävyyttä mitataan puolestaan muutoin normipudotustestiä vastaavalla tavalla, mutta köysi asetetaan kulkemaan 0,75 mm säteisen reunan yli. Shokkitestin läpäiseminen ei ole edellytys sille, että köysiä saa myydä. Ainoastaan muutamat markkinoilla olevista köysistä läpäisevät myös shokkitestin.

Pituus, paksuus ja paino

Köysiä on useita vahvuuksia ja pituuksia. Perinteinen all-around köysi on 50 metriä pitkä 11 millinen. Useimmat kallioreitit onkin suunniteltu silmällä pitäen 50 metrin köydenpituutta. Toinen tavallinen pituus on 60 metriä. Siitä on etua varsinkin vuorilla ja jääkiipeilyssä, jossa tarpeetonta ständin tekemistä pyritään valttämään mm. ständin tekemiseen menevän ajan takia. Lisäksi pidempi köysi mahdollistaa pidemmän laskeutumisen jos joudutaan peräytymään. Jäätiköillä riittää usein merkittävästi lyhyempikin köysi. Toisaalta taas joissakin tilanteissa pidempi köysi saattaa olla paras ratkaisu. Puoli ja twin-köysiä on joskus saatavana myös 100 tai 120 metrisinä. Tällöin mahdollistuu täyden köydenmitan pituiset laskeutumiset ilman solmua. Haittapuolena on köyden suuri koko ja paino, yhtä pitkää köyttä kun ei voi jakaa kahteen reppuun. Lisäksi pitkän köyden pitäminen hyvässä järjestyksessä vaatii enemmän huolellisuutta kuin lyhyemmän köyden käsittely.

Usein vuorilla tulee maastoa, jossa mahdollisen putoamisen seurauksena köyteen ja varmistuksiin kohdistuva voima on merkittävästi pienempi kuin tyypillisen kalliokiipeilyputoamisen yhteydssä. Esimerkiksi lumi- ja loivemmilla jäärinteillä kiipeilijä ei pudotessaan putoa suoraan alas vaan liukuu lunta tai jäätä pitkin. Tällöin kitka hidastaa kiipeilijää merkittävästi vähentäen näin putoamisen rajuutta. Tällaisessa tilanteessa pitkää puoliköyttä voidaan käyttää yksistään, jolloin liidaaja voi kerrallaan edetä kaksinkertaisia matkoja.

Köyden paksuus vaihtelee köyden tyypin mukaan; sinkkuköydet ovat paksumpia kuin kaksittain käytettävät köydet. Twin-köyden puolestaan ovat ohuempia kuin puoliköydet. Mutta samantyyppistenkin köysien paksuus vaihtelee melkoisesti johtuen köysien erilaisista mantteleista ja käyttötarkoituksista. Ohuemmat köydet ovat luonnollisesti kevyempiä ja joustavat yleensä enemmän, paksummat köydet vastaavasti kestävät useampia pudotuksia ja niiden hankauskestävyys on parempi.

köysi		tyyppi	Ø mm	falls	IF kN	g/m	g/60 m
Mammut Flex		single	11,0	14	9,3	77	4620
Black Diamond Cirrus		single	10,5	12	8,4	70	4200
Edelweiss Stratos 8000+		single	10,5	10+1*	7,9	76	4560
Mammut Flash		single	10,5	10	9,2	69	4140
Mammut Galaxy		single	10,0	8	8,9	65	3900
Black Diamond Sonic		single	9,9	8	8,2	62	3720
Edelweiss Ultralight		single	9,9	7	8,4	64	3840
Beal Booster II		single	9,7	9	6,8	61	3660
Beal Stinger		single	9,4	7	6,8	58	3480
Black Diamond Hotline		single	9,4	7	8,1	58	3480
Edelweiss Stratos 8000+		half	9,0	8+1*	5,5	52	3120
Edelrid Dynaloc		half	8,5	10-12	11,0**	48	2880
Edelweiss Sella 6000		half	8,5	6	7,0	48	2880
Mammut Genesis		half	8,5	11	6,3	48	2880
Beal Ice Line		half	8,1	9	4,7	42	2520
Black Diamond Altitude		half	8,1	8	5,8	42	2520
Edelweiss Duolight		twin	8,0	17	9,3	43	2580
Mammut Gemini		twin	8,0	19	9,6	42	2520
*Normipudotustesti 0,75 mm säteisen reunan yli. **Iskuvoima kaksinkertaisella köydellä (80kg).

Vuorilla tarvitaan kaksi köyttä, jotta tarvittaessa voidaan laskeutua koko köydenpituuden mittaisia pätkiä kerrallaan. Näin kiivettäessä sinkkuköydellä tarvitaan avuksi apuköyttä. Tällöin kiivettäessä kiivetään normaalisti sinkkuköydellä. Jos reppuja halutaan hinata ylös, voi kiipeilijä kiinnittää apunarun peräänsä, ja kiskoa sillä reppua perässän. laskeuduttaessa apuköysi ja kiipeilyköysi sidotaan yhteen. Tämän systeemin etuna on keveys ja kiipeilyn ja varmistamisen yksinkertaisuus ja nopeus. Haittapuolina on apunarun taipumus kiertyä laskeutumisen yhteydessä. Kaksoisköysien etuna puolestaan on helpompi laskeutuminen ja parempi turvallisuus.

köysi		g/m	g/systeemi (60m)
10 mm single-köysi + 6 mm apunaru		65 + 23 g/m	4038
9,4 mm single-köysi + 6 mm apunaru		58 + 23 g/m	3618
8,0 mm twin-köydet		42 g/m	5040
8,5 mm puoliköydet		48 g/m	5760
8,1 mm puoliköydet		42 g/m	5040

Dry käsittely

Osa köysistä on käsitelty veden imeytymisen heikentämiseksi (yleensä silikonilla tai teflonilla). Eri merkkisten köysien käsittelyn laadussa on eroja. Edullisemmat köydet on tavallisesti käsitelty liottamalla köyttä veden imeytymistä estävässä liuoksessa. Tällainen käsittely on edullinen tehdä, mutta vastaavasti se kuluu nopeasti pois köydestä. Laadukkaiden köysien jokainen säie on käsitelty erikseen (yarn coating).

Dry-käsittelyn laatu on suoraan verrannollinen köyden painoon, esimerkiksi 8,5 millinen köysi voi imea niin paljon vettä, että sen paino kaksinkertaistuu. Lisäksi märkä köysi jäätyy helposti käyttökelvottomaksi koppuraksi. Kaiken lisäksi märkä köysi on heikompi kuin kuiva. Niinpä kiipeiltäessä jäällä tai vuorilla tulee köyden ehdottomasti olla dry-käsitelty ja käsittelyn laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Sen sijaan (urheilu-)kalliokiipeilyssä (eikä sisäseinäkiipeilyssä) dry käsittelyllä ole niin suurta väliä, sateella kun ei muutoinkaan juuri voi kiivetä.

Köyden käsittely

Erityisen pahaa jälkeä saa aikaan astumalla jääraudoilla köyden päälle. Jääraudan piikin viilto ei välttämättä jätä minkäänlaista silmin havaittavaa vauriota köyden pintaan. Myös hakulla voi tärvellä köyden yläköysikiipeilyssä, mutta sitä ei juuri voi olla huomaamatta.

Vaikka köysi voi vahingoittua myös ilman, että manttelissa näkyy minkäänlaista merkkiä vahingoittumisesta, on köyden pinta kuitenkin köyden kunnon paras indikaattori. Jos pinnassa on viiltoja, voimakkaan käytön jälkiä yms. on köyden kestävyys syytä kyseenalaistaa. Mikäli vaurioitunut kohta on lähellä köyden päätä, kannattaa köyttä suosiolla lyhentää. Purkautumisen ehkäisemiksi tulee katkaistua päätä lämmittää vaikkapa sytkärillä.

Mikäli pinnassa ei näy vaurioita on köyden kunnon arvioiminen vaikeaa. Käyttökertojen lukumäärä, köyteen putoamisten määrä ja käyden ikä vaikuttavat kaikki köyden kuntoon ja siten elinikään. Seuraavassa ohjeellinen lista tapauksista, jolloin köysi tulisi hylätä:

• Päivittäin käytettävä köysi tulisi uusia vuoden välein.
• Useimpina viikonloppuina käytetty köysi olisi uusittava parin vuoden välein.
• Satunnaisesti käytetty köysi tulisi uusia neljän-viiden vuoden välein.
• Voimakkaan köyteen putoamisen jälkeen uusiminen voi olla viisasta. Jos uuden köyden ilmoitetaan kestävän kuusi pudotusta, ei kolme vuotta vanha köysi niitä välttämättä kestä. Lisäksi yksikin normin ylittävä putoaminen aiheuttaa välittömästi köyden hylkäämisen hengenvaarallisena. Vaikka köysi usein ulospäin näyttää täysin vahingoittumattomalta, se on kuitenkin saattanut menettää joustavuutensa.

Köysi tulee pitää puhtaana; lika toimii samoin kuin hiekka tunkeutuen köyden sisään ja vahingoittaen kuituja. Pesemisessä kannattaa noudattaa valmistajan ohjetta, yleensä voi käyttää mietoa saippuaa. Pesun jälkeen köysi tulee kuivata hyvin ennen varastointia, ei kuitenkaan voimakkaassa auringonvalossa.

Köyden kunto kannattaa tarkastaa ajoittain kuljettamalla köyttä rauhallisesti käsien läpi ja tunnustelemalla. Erityisesti tulee etsiä vaihteluita köyden paksuudessa, leikkaumia tai voimakkaita kulumia manttelissa sekä pehmeitä kohtia.

Älä pujota köyttä suoraan haan silmukkaan.	Älä hankaa köysiä toisiaan vasten.	Vältä kahden nylonin kontaktia.
Älä hankaa köyttä kalliota tms. vasten.	Älä hankaa köyttä puihin.	Älä pujota köyttä suoraan porahaan silmukkaan.

Seuraavassa vielä köyden käytön tärkemmät säännöt, jotka eivät kuitenkaan korvaa tervettä järkeä:

1. Köyden päälle astuminen on ehdottomasti kielletty.
2. Köysi tulee hylätä yhdenkin normin ylittävän putoamisen jälkeen.
3. Köyttä ei saa käyttää muuhun kuin kiipeilyyn.
4. Köyttä ei pyydetä eikä anneta lainaksi.
5. Köysi tarkastetaan ennen ja jälkeen kiipeilyn.
6. Köysi tulee pitää puhtaana kaikista ylimääräisistä kemikaaleista.
7. Köysi tulee suojata pussilla.
8. Köysi tulee säilyttää kuivassa, viileässä ja pimeässä.
9. Käytettyä köyttä ei saa ostaa.